ajattelin muuttaa tän blogin salaiseksi tai alottaa uuden ANONYYMINÄ

Yksin.

hassuu kuinka yksin voi olla vaik ympäril on tuttui ihmisii. yksin vaik J:kin on tääl. eristäydyin mun huoneeseen. J kävi tääl. sano jopa jotain. ja lähti. taas yksin. kait ain yksin, jollain tasol aina. vaik mul on J. silti välil tuntuu et oon ihan yksin koko maailmas. vaik se ois mun vieres ja puhuis mulle. tai halais mua. J kuitenkaan ei oo ain joka kerta läsnä. en osaa selittää, mut se on siin mut silti se ei oo.

mul on kylmä ja paha olla. henkisesti ja fyysisesti. tekis mieli viillellä, mut en haluu. haluun, mut en haluu. voisin stögää, mut ne jäljet mitä siit jää ei oo kivoi. tavallaan ne jäljet on ihanimpia, kosk ne muistuttaa mua asioista. mut tiiän et ne tulee häiritsee mua, ehk jopa koko mun loppu elämän. ne on myös tavallaan mun avunhuuto J:lle, mut se ei nää sitä. se ei nää et mä haluun sen suuttuvan mulle tai jotain. et haluisin sen patistavan mua tekemään asioille jotain. J on ainut ihminen joka voi saada mut muuttamaan asioit. se on ainut joka vois saada mut hakee apuu. J on ainut syy miks hakisin apuu. mut ei...

voisin mennä röökille ja pitää sormii ristis, et jos J tulis ulos röökille kans.-->

HEips.

vapun juhlinta meni dokatessa, perjantaina meni taas vähä alkomahoolia ja niin nyr lauantainaki. nyt tääl on mun kaks koulukaverii ja J, kyläilee. katottiin bambi 2, yhyy (raiskattu disney klassikko). täl hetkel on pääl pitkästä aikaa kunnon masis. :< onneks J ja mä ollaan ainuut jotka tääl nyt tupakoi, niin saan olla ain ulkon röökil sen kans kahestaan... ja siit puheen ollen, tekis nyt mieli röökii...

ja J:ltä sellasii terveisii kaikille mun lukijoille (jos kukaan tääl enää käy) et et... siis J käski tehdä selväksi kaikille tääl et mä ja J seurustellaan :>>> se ihanuus tapahtu virallisesti maaliskuun puolesvälis, mut ollaan kyl J:n kans samaa mieltä et tää on ollu seurusteluu jo pitkän aikaa, jostai tammikuust asti... en tiiä mitä tekisin ilman J:tä, se on mulle kaikki kaikessa. ollaan suunniteltu et muutettais yhteen tän vuoden loppuun mennessä. toivottavasti te saatte siitä suunnitelmasta kuulla viel paljon lisää vuoden kuluessa. :) en oo lopettamas tän blogin kirjottamista.

viiltely on jääny jo pitemmän aikaan tekemät. sen sijaan oon tupakoit tumpannu käteen... ei kivat jäljet, joten se kyl saa jäädä täst lähin tekemättä ain. no tekstii toi vaan on, tiiän et stögäilen käteen viel monesti, mut se ei oo enää niin houkutteleva vaihtoehto. mieluummin viiltelen.

tunnen itteni edelleen läskiks, mut nyt oon ehk vähä alkanu hyväksyy sen. vappun sain kuulla vanhalt tutult kuinka hirveesti oon laihtunu. mietin et ehk tyydyn siihen tippuneeseen 8 kiloon. ehk mun ongelma ei oo liikakilot vaan mun asenne. saa nähä...

mut nyt meen koukkaa J:n mun matkaan tupakille. :> pääsen sitä halimaan ja kertomaan et kävin tääl kirjottaa. :)) ja käyn laittaa patonkei uuniin... se pääs unohtuu... saakelin nälkäset koulukaverit. ne tulevat, syövät ja lähtevät. x)

MÖÖMÖÖ

tätä blogii en enää kirjota anonyymisti. J löys tänää tän, tai niin se sano. en tiiä onks se lukenu tätä aijemminki, mut tänää ainaki vasta myöns sen... miten tahansa sama. oon häpeissäni, kosk vaik yli kaiken J:tä rakastan, mun on tooosi vaikee sanoo joitain asioita sille. jos luet tätä, kulta oot rakas. ja sä tiedät sen.

muuten kait menee ihan hyvin. lintsailusta kiinni jääneenä, ja mutsin kiristäessä, käyn ihan hyvin kouluu. :) arvosanatki ihan OKOK viime jaksolta; kolme kpl 9, yks 6 ja yks 7.

läskiltä tuntuu, tottakai. ja varmaan oon lihonukki... jättiläinen keijun parina.

en oo viillelly kahteen viikkoon. isosysteri tietää nyt mun "onkelmista". MÖÖ.

ainut mikä nyt vituttaa ja harmittaa on se et ei oo bissee.... et ihan ok kait menee x)

tuun päivittelee taas joku kerta. PS: oon nyt J:n koneella... sivuhistorian käsittelyyn-->

Kuulumisia.

viime postauksesta on aikaa... paljoa ei ole muuttunu. haluun olla "terve" en haluu olla "terve". edelleen J on iso osa mun elämää, ja niin toivottavasti jatkossakin. paino jojoilee 59-60 kg välillä. taas intoa laskea sitä alemmas. huomisesta sunnuntaihin meil on kämppä tyhjän = ei pakosta syömistä täl viikol. koulu menee päin vittua, ja oon lintsannu paljon. missään ei oo mitään järkee ja silti kaikki tuntuu luistavan enemmän tai vähemmän hyvin.

tuun tänne päivittelee jos jotain tapahtuu. jäisin mieluusti vaik rekan alle, saisin ainaki jotai jännitystä mun elämään...

Erilainen postaus.

oon ollu viime perjantaist asti tosi tyytyväinen kaikkeen, melkeen jopa onnellinen parin hetken. mä oon saanu viettää aikaa ihmisen kanssa jota rakastan valtavasti eli J:n. J tekee mut melkeen onnelliseks ja tyytyväiseks kaikest. mä en oo miettiny mun painoo ja miltä näytän, mulle se on ollu ihan sama. en oo jaksanu murehtii asioita, kun oon saanu vaan olla J:n lähel. kumpa jokainen päivä mun elämäs sais olla samanlainen ku mitä viime vkloppu oli.

kävin siel kampaajal ja oon nyt platinan vaalee. :> ajattelin et käyn ostaa ehk hopeeshampoota, et saisin tähän semmosen hopeen vivahteen, kylmemmän sävyn. nää on ihan kivat nyt.

Failure.

mutsil napsahti jotai pääs ja nyt se pakottaa mua hoitoon. sain raivarit ja huusin sille nii, et se meni ulos itkee. sit esitin kilttii ja kuuliaista lasta ja söin vitusti sen tekemää ruokaa, jota en ollu syömäs sillon ku se sitä mulle oli tehny. nyt se ei puhu mulle. ja kalorit nyt tuhat sata miljoona, kiitos sen et yritin hyvittää mun käytöstä mutsille. se siitä kalorittomast päiväst, joka meni tähän asti yllättävän hyvin...